Sähköautoilun yleistyessä latausasemia tarvitaan. Mitkä asiat turkulaisessa taloyhtiössä painoivat päätöksenteossa eniten?

Sähköautoilun yleistyessä latausasemia tarvitaan. Mitkä asiat turkulaisessa taloyhtiössä painoivat päätöksenteossa eniten?

Turkulainen As Oy Sepänkulma on Turun ensimmäinen elementtitalo. Historiaa siis taloyhtiöltä löytyy, mutta miten yhtiö vastaa modernin maailman haasteisiin? Sähköautoilu yleistyy ja asukkaita halutaan tietysti palvella myös luotettavilla latausasemilla.

– Montako laturia tarvitaan? Pitääkö pihaa kaivaa? Saako latauspaikoilla pitää autoa silloin, jos kukaan ei ole lataamassa? Kuka latauksen maksaa ja kuka sitä hallinnoi? Mitä, jos laitteet menevät rikki? Mitä, jos muutaman vuoden päästä halutaan lisää - saako sitten samanlaisia? Kuka ne asentaa - ja laitetaanko ne seinään vai tolppaan?, listaa asukkaiden yleisimpiä kysymyksiä As Oy Sepänkulman hallituksen puheenjohtaja Petri Mörönen.

Mörönen istuu useammankin taloyhtiön hallituksessa ja tietää, että samantyyliset kysymykset pyörivät monen taloyhtiön hallituksen jäsenen päässä. Tässä nimenomaisessa taloyhtiössä sähkölatureita oli eri valmistajalta jo aiemminkin asennettuna, mutta ne vikaantuivat ja korjaus ei millään ottanut onnistuakseen.

Sähkölatausta suunnittelewalle

- Tavallisesti latausasemien suunnittelu lähtee siitä, että joku asukkaista hankkii sähköauton ja tarvitsee sille latausaseman, kertoo Trafomicin Walle-sähkölatausasemista vastaava asiantuntija Tomi Mäkinen.

Aluksi kartoitetaan tarvetta. Kuinka monta latausasemaa tarvitaan heti, ja miten varaudutaan tulevaan.

– Autoalan ennuste povaa, että vuonna 2030 Suomen autokannassa on liki 800 000 ladattavaa henkilöautoa ja täyssähköisiä tuosta lukemasta noin 500 000, kiteyttää Mäkinen.

Taloyhtiön on siis viisasta varautua sähkölatausasemien kasvuun jo suunnitteluvaiheessa.

– Meillä oli selvää, että haluttiin hidaslatauspisteitä. Sen sijaan keskustelua syntyi siitä, että miten varaudutaan lisäkapasiteetin tarpeeseen, saadaanko samannäköisiä latauslaitteita myös jatkossa. Sen sijaan sijoittelu oli helppoa - käytännössä kaikki latauspisteet tulevat Sepänkulmassa tolppiin, kertoo Mörönen.

Sepänkulmassa taloyhtiön sähkökapasiteetti oli valmiiksi riittävää, mutta mukaan haluttiin kuormanhallinta tasaamaan latausasemien ja sähkötolppien ylikuormaa.

– Walle-latauslaitteet olivat meillä jo alusta pitäen mukana vaihtoehtona, halusimme kotimaisen ehdokkaan mukaan ihan periaatteesta, alleviivaa Mörönen.

Palvelua ja huoltoa arvostawalle

Asukkaiden kysymyksiin löytyi vastaukset helposti. Pihaa piti kaivaa sen verran, että saatiin kaapelit maahan. Laitteiden mukana tullut eParking-älyratkaisu teki hallinnan helpoksi. Huoltomiehen ei tarvitse kiertää keräämässä tietoja, vaan käyttäjän tunnistaminen, kulutetun sähkön määrän seuranta ja laskutus sujuvat automaattisesti.

Kotimainen Walle-latausratkaisu oli taloyhtiön selkeä päätös. Tärkeimmäksi tekijäksi nousivat kotimaisuuden myötä syntyvät edut.

– Me olisimme jopa päässeet tehdasvierailulle, jos olisimme halunneet, mutta ehkä olennaisinta oli, että Wallen edustaja oli mukana yhtiökokouksessamme ja saimme heti vastaukset asukkaita askarruttaneisiin kysymyksiin, kertoo Mörönen.

Lopulta selkeä pointti metallikuorisen Wallen puolesta oli palvelun ohella se, että samanlaisia laitteita saa tulevaisuudessa varmasti.

– Lisäksi huolto ja varaosat löytyvät kotimaiselta toimijalta nopeasti. Sähkölaitteet ovat yleensä vähähuoltoisia, mutta on hyvä tietää, että valinta kestää käyttöä, aikaa ja suomalaisia sääolosuhteita. Olemme myös tuottaneet maksuttoman Ostajan oppaan auttamaan sähkölatausaseman valinnassa, kertoo Mäkinen.